Vuoden alussa käynnistyi OPAL-hankkeen pilottitilojen haku. Pilottitiloja etsittiin hankkeen neljältä suuralueelta Pohjanmaalta, Savosta, eteläiseltä rannikkoseudulta sekä Varsinais-Suomen – Hämeen – Satakunnan leikkaavalta alueelta. Tutkijat kiersivät erilaisissa tilaisuuksissa kertomassa hankkeesta ja kiinnostuneita etsittiin myös lehti-ilmoituksin.
Professori Pirjo Peltonen-Sainio kertomassa OPAL-hankkeesta viljelijöille Jokioisilla.
Kiinnostuneita viljelijöitä ilmoittautui paljon, mutta hankkeeseen oli mahdollista ottaa mukaan ainoastaan 20 tilaa. Pilottitilojen valinnassa painotettiin kattavuutta erilaisten tuotantosuuntien, tilakokojen, maalajien ja viljelykasvien suhteen. Tarkoituksena oli koota yhteen suomalainen maataloustuotanto minikoossa. Mukaan saatiin viljatiloja, siemen- ja erikoiskasvituotantoa harjoittavia tiloja, lihakarja- ja maitotiloja sekä sikatiloja. Ainoastaan siipikarjatilat jäivät puuttumaan. Hakuvaiheessa mukana ei ollut luomutiloja vaan kaikki pilottiviljelijät harjoittivat tavanomaista tuotantoa.
OPAL-hankkeen pilottiviljelijöiden ikähaitari ulottuu 22-vuotiaasta 64-vuotiaaseen ja sukupolvenvaihdoksia on tehty hyvin eri aikoihin. Mukana on siis ”virkaiältään” hyvin erilaisia viljelijöitä. Kaikkia pilottiviljelijöitä yhdistää kiinnostus kokeilla uutta ja kehittää toimintojaan.
Maaliskuun lopulla aloitettiin pilottiviljelijöiden haastattelut tiloilla. Pilottitiloilta selvitetään ensimmäisessä vaiheessa peltojen sadontuottopotentiaali ja tätä verrataan saatuihin satoihin. Tutkimuksessa on todettu, että Suomen satokuilut ovat suhteellisen suuria. Mielenkiintoista on nähdä, minkälainen tilanne on hankkeen pilottitiloilla – tämän jälkeen päästään pohtimaan miten satokuiluja olisi mahdollista saada kestävällä tavalla kurottua umpeen parhaiden mahdollisten satojen saamiseksi. Satokuiluanalyysiä varten tarvittavien tietojen keräämisen lisäksi haastattelukierroksen tarkoituksena oli tutustua pilottiviljelijöihin ja heidän tiloihinsa, sekä kerätä ajatuksia suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta ja ilmastonmuutoksesta maataloudessa.
Tutkija Jaana Sorvali valmiina lähtöön – ensimmäinen haastattelu tehtiin lumien vasta sulaessa 21.3.2016.
Viimeinen haastattelu saatiin valmiiksi 16.6.2016. Kolmeen kuukauteen mahtui paitsi kevään kääntyminen kesäksi, myös mahtava sukellus suomalaisen maatalouden moninaisuuteen. OPAL-hankkeen tutkijat ovat päässeet kuulemaan viljelijän arjesta ja jatkavat kesän sekä syksyn aikana saatujen aineistojen purkamista ja analysointia. Kesällä kehitetään myös hankkeen viestintää, jotta kaikki OPAL-Life -hankkeeseen osallistuvat ja siitä kiinnostuneet voivat helposti seurata hankkeen toimien etenemistä. Hankkeelle on mm. luotu oma Facebook-profiili, jota tykkäämällä voi seurata työn etenemistä: https://www.facebook.com/lukeopal/
Kevät kääntyi kesäksi ja syysviljat kasvoivat kohisten haastattelujen edetessä.