OPAL-Life hankkeen kantavana ajatuksena on yhteistyö viljelijöiden kanssa. Kerran vuodessa tehtävä haastattelukierros vie tietoa ja ajatuksia kumpaankin suuntaan – tutkijoilta viljelijälle ja viljelijältä tutkijoille. OPAL on niin monialainen kokonaisuus, että tarvitaan kokonainen joukko asiantuntijoita muodostamaan kokonaiskuva, jonka kautta pellon kestävää tehostamista on mahdollista viedä eteenpäin. Yhden tutkijan yritys viestittää tätä kaikkea hankkeessa mukana oleville viljelijöille on kuin rikkinäinen puhelin – vaikka kuinka yrittäisi, ei viesti tule samanlaisena perille.

Rikkinäistä puhelinta korjattiin 12.12.2016 Tampereella järjestetyllä tutkijoiden ja viljelijöiden tapaamisella. Lähes kaikki hankkeen tutkijat ja pilottiviljelijät pääsivät paikalle kuulemaan hankkeen edistymisestä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Alla olevien linkkien takaa löytyvät päivän esitykset.

Ohjelma

OPAL-Life-hankkeesta, Ari Rajala, Luke

Syntyjä syviä – OPALin taustaa, Pirjo Peltonen-Sainio, Luke

Lennokkikartoitusta viljelijälle, Roope Näsi, Paikkatietokeskus

Tilaisuuden puheenjohtaja Sari Peltonen ProAgrialta kysyi lennokkikartoitusta käsitelleen esitelmän jälkeen josko viljelijät näkevät että lennokeille eli droneille olisi käyttöä viljelijän omalla tilalla. Vastaus oli yksimielinen kyllä.

Tietoa avaruudesta satokuilujen paljastamiseen

Osa I: Satotilastotietojen tarkastelua – satokuilu, Lauri Jauhiainen, Luke

Viljelijöiltä tiedusteltiin satokuiluja ja satopotentiaalia käsitelleen esitelmän jälkeen pellon osto- ja vuokrahintojen määrittymisen perusteista. Punainen kortti tarkoittaa, ettei pellon hinta määräydy nykyisin sen satopotentiaalin perusteella, vaan hintaa määrittävät muut tekijät.

Osa II: Satelliittipohjaisen NDVI laskenta-menetelmän testaus-tulokset Satokuilu-laskennan ensitulokset kevätvehnällä Etelä-Suomessa, Heikki Laurila, Luke

Miten tuotamme enemmän vähemmällä? OPALin tulokset avaavat Brysselissä tietä maan kasvukunnon ja tuottavuuden merkitykselle, Liisa Pietola, MTK

Satotaso ja kestävä tehostaminen strategisena valintana, Heikki Lehtonen, Luke

Linnut mittaamassa peltojen maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, Tuomas Seimola ja Juha Tiainen, Luke

Tutkija Tuomas Seimola kertoi viime kesän kenttätyön tuloksista linnustohavaintojen osalta. Mielenkiintoista oli kuulla, miten linnuston ja mallinnuksen avulla on mahdollista tehdä johtopäätöksiä tulevien maankäytön muutosten vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen.

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa, Kristiina Regina, Luke

Pellon metsittämisen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä, Aleksi Lehtonen, Luke

PeltoOptimi-työkalu – terveisiä sorvin ääreltä, Pirjo Peltonen-Sainio, Luke

Professori Pirjo Peltonen-Sainio esitteli yleisölle työn alla olevan PeltoOptimi -työkalun perusajatuksia. Työkalun avulla pyritään optimoimaan peltojen käyttöä siten, että satotasoja voidaan kestävästi nostaa. Työkalua kehitetään ja testataan yhdessä OPAL-hankkeen pilottitilallisten kanssa.

Hankkeen vuosi 2017, Jaana Sorvali, Luke