Pelto on nähtävissä aivan uudesta näkökulmasta miehittämättömien ilma-alusten eli dronien avulla. Viljelijöille drone tarjoaa uuden tavan havainnoida kasvustoja ja tutkijat pääsevät pureutumaan pellon sadontuottokykyyn. Ympäristö ja kannattavuus hyötyvät, kun esimerkiksi lannoitusta ja kasvinsuojelutoimia tehdään juuri siellä, missä niiden tarve on.
Drone-lennot ovat osa isompaa hankekokonaisuutta, jossa pyritään kehittämään suomalaista maataloutta ilmastokestävämpään suuntaan.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa OPAL-Life-hankkeessa selvitetään peltojen sadontuottokykyä 20 pilottitilalla yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Pilottitilat sijaitsevat eri puolilla Suomea ja edustavat kattavasti suomalaista maataloustuotantoa. Drone-lentoja on tehty neljällä pilottitilalla, ja niiden tarkoituksena on tarkentaa satelliittikuvien avulla tehtyä analyysiä. Tämän lisäksi viljelijöiltä kerätään havaintoja peltojen kunnosta ja saaduista sadoista lukuisten muiden hyödynnettävien aineistojen rinnalle.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa on tehty drone-kaukokartoituksen tutkimusta vuodesta 2008.
– Droneja voidaan käyttää pellolla sadontuottokyvyn laskemisen lisäksi muun muassa kasvien kunnon määrittämiseen, karjan laskentaan sekä täsmälannoituksen suunnitteluun. Drone-kaukokartoituksen käyttömahdollisuuksia keksiessä vain mielikuvitus on rajana. Esimerkkejä tutkimuksestamme löytyy nettisivuiltamme www.dronefinland.fi, kertoo tutkija Roope Näsi Maanmittauslaitokselta.
Sadontuottokykyä arvioivaa aineistoa kootaan avaruudesta, taivaalta ja pelloilta
OPAL-Life-hanke järjesti 19.7.2017 Limingassa Tuomas Sohlon maatilalla drone-ilmakuvauslennon. Viljelijä odottaa drone-lentojen paljastavan kasvuston kunnon lisäksi sen, miten salaojat toimivat ja milloin sato kannattaa korjata.
– Uskon, että tulevaisuudessa drone-lennokit ottavat paikkansa maataloudessa. Ilmasta käsin pellon huonotuottoiset lohkot löytyvät, minkä jälkeen syitä voi tarkemmin selvittää ja tehdä tarvittavat toimenpiteet satojen kasvattamiseksi, sanoo Tuomas Sohlo.
Ilmakuvauslennon jälkeen pelloista otetaan kasvustonäytteet. Sadontuottokykyä arvioivaa aineistoa kootaan siis avaruudesta, taivaalta ja pelloilta.
– Vaikka uudet menetelmät kehittyvät huimaa vauhtia, on myös perinteisillä kenttätöillä tärkeä merkitys tutkimukselle, sanoo Luken tutkimusmestari Maria Vanhatalo.
Pellolta kerätään kehikkonäyte, jonka avulla voidaan määrittää tarkka satotaso. Näytteenottokohtien koordinaatit mitataan GPS-mittarilla, jotta tuloksia voidaan verrata dronen ottamiin kuviin.Viljelijäyhteistyö on keskeistä tulevaisuuden maatalouden kehittämistyössä.
– Lähdemme liikkeelle maatalouden kestävän tehostamisen periaatteesta. Se pitää sisällään kestävän kehityksen kolme pääkohtaa: on huolehdittava ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä. Viljelijöiden näkemykset on otettava huomioon päätöksenteossa, jotta tämä voi onnistua, Luken tutkija Jaana Sorvali painottaa.
Kestävyys huomioidaan myös OPAL-Life-hankkeessa kehitettävässä pellonkäyttöä optimoivassa työkalussa, jonka yksi elementti peltojen sadontuottokyvyn arviointi on. Pellonkäytön optimointi tuottaa myös ilmastohyötyjä, kun panokset kohdennetaan hyvätuottoisille lohkoille ja huonompien annetaan levätä. Maankäyttömuutokset ovat tehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta.
Lisätiedot: tutkija Jaana Sorvali, Luke, jaana.sorvali@luke.fi, puh. 050 435 4910.
OPAL-Life on vuoden 2015 lopulla Luonnonvarakeskuksessa (Luke) alkanut EU:n rahoittama hanke, jonka tavoitteena on maatalouden ilmastopäästöjen vähentäminen kestävän tehostamisen periaatetta noudattaen. Tämä tarkoittaa maatalouden kehittämistä suuntaan, jossa ympäristöhyödyt, tilan kannattavuus ja tuottavuus sekä sosiaaliset näkökulmat tukevat toisiaan.
OPAL-Life hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus ja se kestää vuoteen 2020 saakka. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Maanmittauslaitos, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Nylands Svenska Lantbrukssällskap sekä ProAgria. Lisäksi hankkeessa on mukana 20 ympäri Suomen sijaitsevaa pilottimaatilaa. Hanke kestää vuoteen 2020 saakka. www.opal.fi