Muuttuvat viljelyolosuhteet, lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja kansainväliset velvoitteet muuttavat suomalaista maataloutta väistämättä. Mitä on odotettavissa kansainvälisiltä areenoilta? Minkälaisiin olosuhdemuutoksiin maatalouden oikeastaan tulee reagoida? Onko mahdollista yhtä aikaa saavuttaa hyvää taloudellista tulosta sekä ympäristöhyötyjä? Miten peltojen käyttöä voisi optimoida ja miten nämä toimet vaikuttavat ilmastopäästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

OPAL-Life ja Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeet järjestivät 5.2.2018 Tieteiden talolla kaikille avoimen seminaarin teemalla ”Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen” Tilaisuus toimi samalla OPAL-Lifen puoliväliseminaarina ja  seurasi yhteensä noin 120 henkeä (Helsingissä, Ruukissa, Ylistarossa sekä verkossa).

Alla on luettavissa lyhyet tiivistelmät tilaisuuden esityksistä. Klikkaamalla esityksen otsikkoa pääset katsomaan esitymateriaalit ja videot.

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK, alustuksen video

Liisa Pietola kertoi Suomen roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomen ilmastopäästöt suhteutettuna koko mailman päästöihin ovat melko pienet, ja Suomella on metsiensä ansiosta kykyä sitoa päästöjä. Päästölaskennassa jätetään monia tekijöitä tällä hetkellä huomiotta, mm. lehmien rehunsyönti. Tällöin päästölaskenta ei tee Suomen kaltaiselle maalle oikeutta. Yleisö nosti kysymyksissä esiin hiilensidonnan laskennan haasteita ja puheenvuoroissa korostettiin jo olemassa olevan aineiston käyttämistä hiilensidontapotentiaalin arvioinnissa.

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmasto-olosuhteet Suomessa? Taru Palosuo, Luke, alustuksen video

Taru Palosuo kertoi viljelykasvien kasvurytmien jo muuttuneen. Sademäärät kasvavat sekä lämpötilat nousevat jatkossa riippumatta tarkasteltavasta päästöskenaariosta. Ilmastonmuutoksesta aiheutuu riskejä maataloudelle, ja lämpötilojen nousu on laskenut satotasoja vehnänviljelyalueilla n. 6 % jokaista lämpöasteen lisäystä kohden. Suomessa keskilämpötila on noussut yli 2 astetta 1800-luvun puolivälistä. Keskustelu käsitteli mm. maaperän mahdollisia muutoksia ja niihin liittyviä epävarmuuksia, sekä mallien muodostamiseen liittyviä kysymyksiä.

Keinot tuotannon kestävään tehostamiseen ja satokuilujen kurontaan. Pirjo Peltonen-Sainio, Luke/OPAL, alustuksen video

Pirjo Peltonen-Sainio korosti maatalouden kestävän tehostamisen olevan välttämätöntä maatalouden tulevaisuuden kannalta, koska sen vastakohtana oleva tehottomuus ei voi aikaansaada taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävää maataloustuotantoa. Olennaista on poistaa tehostamisen esteitä, eli tehdä muutoksia politiikkaan. Ongelmana on keskiarvoistaminen, josta korkeatuottoiset pellot kärsivät. Muutamia teemoja yleisökeskustelussa olivat tulva-alueilla viljely ja uusien menetelmien sopeuttaminen Suomen olosuhteisiin. Keskustelua käytiin myös siitä miten nykyinen maataloustukijärjestelmä ei kannusta viljelyn optimointiin.

Peltolohkojen käytön optimointi niiden ominaisuuksien perusteella. Mitä peltoja kannattaa viljellä? Lauri Jauhiainen, Luke/OPAL, alustuksen video

Lauri Jauhiainen kertoi viljelijän pellon käyttöön liittyvien päätösten perustuvan ympäristötekijöihin ja taloudellisen kannattavuuden hakemiseen. Näiden ulkopuolella on myös muita vaikeasti mitattavissa olevia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat maan käyttöön. Jauhiainen kertoi PeltoOptimi-työkalun taustaperiaatteista. Työkalussa peltolohkon pisteytys rakentuu kolmesta vaiheesta, jossa otetaan huomioon viljelijöiden päätöksenteko, lohkon tuotantokyky, vesistön läheisyys, maalaji sekä logistiset edut. Monenlaiseen käyttöön taipuva työkalu auttaa viljelijää sopeutustoimien kohdentamisessa. Työkalu herätti paljon keskustelua mm. maalajien vaihtelusta lohkojen sisällä ja pisteytyksen kriteereistä.

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset. Kristiina Regina, Luke/OPAL, alustuksen video

Kristiina Regina kertoi maankäytön muutoksilla saavutettavista päästövähennyksistä. Turvepellot tuottavat ison osan maatalouden päästöistä Suomessa, joten turvemaiden viljelyä rajoittamalla voidaan saavuttaa Suomelle asetettuja maatalouden päästövähennystavoitteita. Päästövähennyksiä voi kohdentaa alueittain eri tavoin. Keskustelussa tuotiin esille käytännön ongelmia liittyen maankäytön muutoksiin.

Peltolinnuston kannanvaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista. Tuomas Seimola, Luke/OPAL alustuksen video

Muutokset maataloudesta riippuvaisten lintulajien runsaudessa ja elinalueissa näkyvät maatalousympäristön muutosten rinnalla, koska linnut reagoivat muutoksiin nopeasti. Ravinnonsaannin vaikeus ja lohkokokojen kasvu laskee lintujen kantoja elinympäristön muuttuessa epäsuotuisaksi. Esimerkki tästä on se, että lypsykarjatilojen vähentyessä myös kottaraisten määrä on romahtanut. Toisaalta osa lintulajeista on hyötynyt muutoksista. Esityksen jälkeisessä keskustelussa puhuttiin monimuotoisuuden merkityksestä ja sen edistämiskeinoista sekä saalistuksen vaikutuksesta populaatioihin.

Peltojen peruskunnon parantamisen kannattavuus. Riittääkö takaisinmaksuaika? Heikki Lehtonen, Luke/OPAL alustuksen video

Heikki Lehtonen kertoi satokuilun syntyvän monien muiden tekijöiden lisäksi heikosta veden saatavuudesta, riittämättömästä kalkituksesta ja riittämättömästä lannoituksesta. Salaojituksen ja perusinvestointien hyötyjä ja kustannuksia vertaillessa keskeinen kysymys onkin, kuinka pian satotason kasvatuksen vaatimat kulut maksavat itsensä takaisin. Lehtosen esityksessä on mukana esimerkkilaskelmia takaisinmaksuajoille. Yleisöstä tuotiin esille täydennysojituksen edullisuus, investointien hyötyjen monipuolisuus sekä PeltoOptimin hyöty täydennysojituksen hyötysuhteen arvioinnissa.

Seminaarin videointi yhtenä nauhana osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=XG_0QgpanWY 

 

Järjestäjät:

Seminaarin järjestivät OPAL-Life ja Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeet.

Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona – OPAL-Life

OPAL-Life on vuoden 2015 lopulla Luonnonvarakeskuksessa (Luke) alkanut hanke, jonka tavoitteena on maatalouden ilmastopäästöjen vähentäminen kestävän tehostamisen periaatetta noudattaen.  Hanke toteutetaan Euroopan komission Life-rahoituksella, (LIFE14 CCM/FI/000254). Lisätietoja: https://www.opal.fi/

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle  –hanke (VILMA)

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke  (VILMA) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä, sekä ilmastonmuutoksen hillintää että sen vaikutuksiin sopeutumista. Hanke tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. Hanke on saanut rahoituksen vuosille 2016-2018 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 (rahoittajana Hämeen ELY-keskus). Lisätietoja: www.ilmastoviisas.fi.

Lisätietoja

OPAL: Jaana Sorvali, jaana.sorvali@luke.fi, 050 435 4910
VILMA: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548