OPAL-Lifen Muhkea maaperä -tilaisuudessa Kuopiossa 5.9.2018 kuultiin tietoiskuja peltomaan ja ravinteiden kestävästä käytöstä. Yhteistyössä LantaLogistiikka, Nurmet Rahaksi ja RavinneRenki -hankkeiden kanssa järjestettyyn avoimeen seminaari- ja pellonpiennartapahtumaan osallistui paikan päällä noin 100 ja etäyhteyden välityksellä hieman yli 40 henkilöä. Päivän teemat herättivät paljon kiinnostusta ja antoisaa keskustelua.
Lämpimät kiitokset kaikille osallistujille!
Miten ennaltaehkäistä maan tiivistymistä? Mitä etua PeltoOptimi-työkalusta on viljelijöille? Vaikuttaako lietteen sijoittaminen nurmen satotasoihin? Mitä on huomioitava käytettäessä kierrätyslannoitteita? Entä mihin tarvitaan tietoa maan reservikaliumista?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaukset löydät tapahtuman koosteesta, jonka voit lukea alta. Klikkaamalla otsikoita näet seminaariesitysten diat. Esitykset on myös videoitu.
Pellon käytön optimointi PeltoOptimi -työkalun avulla, Sari Peltonen, ProAgria/OPAL-Life -hanke. Linkki videoon.
Sari Peltonen kertoi esityksessään PeltoOptimi-työkalun toiminnasta. Työkalu jakaa tilan lohkot neljään värimerkittyyn luokkaan lohkojen ominaisuuksien ja tuotantokykyjen mukaisesti. Luokitusten perusteella PeltoOptimi neuvoo joko tehostamaan lohkon viljelyä kestävästi, laajaperäistämään tai metsittämään lohkon. Työkalu auttaa viljelijää kohdentamaan toimenpiteitä nykyistä tehokkaammin ja arvioimaan pellon käytön muutosten vaikutuksia. Viljelijöiden lisäksi työkalua voivat hyödyntää myös tutkijat.
Osaksi Luken Taloustohtori-palvelua liitettävä työkalu on kaikkien viljelijöiden saatavilla ennen kesää 2019. Lue lisää PeltoOptimista klikkaamalla tästä.
Maan rakenne, Laura Alakukku, Helsingin yliopisto.
Laura Alakukku perehdytti kuulijat maan rakenteen perusteisiin, maan tiivistymiseen ja sen välttämiseen. Tiivistynyt maaperä heikentää sadon määrää ja laatua, minkä lisäksi se vaikeuttaa lohkon viljeltävyyttä ja kuormittaa ympäristöä. Tiivistymistä aiheuttaa peltoliikenne, erityisesti silloin, kun pelto on märkä. Tästä syystä viljelijöiden kannatta kiinnittää huomiota siihen, miten, milloin ja millaisilla koneilla pellolla liikutaan. Töiden ajoitusta ja menetelmien valintaa kannattaa suunnitella jo hyvissä ajoin ennen pellolle menoa, esimerkiksi Alakukun esittelemän Terranimo-ohjelman avulla.
Lietelannan sijoittamisen mahdolliset haitat, Mari Räty, Lantalogistiikka-hanke. Linkki videoon.
Mari Räty esitteli tutkimusta, joka liittyy lietelannan sijoittamiseen nurmikasvustoon. Kokeessa tutkittiin, aiheuttaako lannan sijoitus ja siitä johtuva lisääntynyt peltomaan konekuormitus satotappioita verrattuna nurmen mineraalilannoitukseen. Tuloksista kävi ilmi, ettei lietteen sijoitus vähennä nurmisatoa merkittävästi, eikä sillä ole vaikutusta rehuarvoon. Räty muistutti kuitenkin, että ylimääräistä peltoliikennettä ja siitä koituvaa tallausta on vältettävä lannoitustavasta riippumatta. Tallaus voi laskea nurmisatoa tallatuilla kohdilla jopa kolmanneksen verrattuna tallaamattomiin.
Reservikalium lannoituksen suunnittelussa, Maarit Hyrkäs, Nurmet Rahaksi -hanke. Linkki videoon.
Maarit Hyrkkään sanoma oli, että nurmien kaliumlannoitus tulisi suunnitella peltomaan reservikaliumin, eli hitaasti vapautuvan kaliumin mukaan, eikä kasveille suoraan käyttökelpoisen viljavuuskaliumin perusteella. Nurmet Rahaksi -hankeen tutkimuksesta kävi ilmi, että korkean reservikaliumin lohkoilla on heikompi vaste K-lannoitukseen. Tällaisilla lohkoilla olisi syytä hillitä K-lannoituksen määrää, sillä heikkovasteinen lannoitus vaikuttaa myös tuotannon kannattavuuteen. Reservikaliumin voi määrittää karkeasti rehun K-pitoisuudesta tai tarkasti maanäytteestä, jonka ottoa esiteltiin myöhemmin iltapäivällä pellolla.
Kierrätyslannoitevalmisteet, Teija Rantala, RavinneRenki-hanke. Linkki videoon.
RavinneRenki-hankkeen Teija Rantala kertoi, ettei kierrätyslannoitevalmisteiden käyttöön liity erityisiä rajoituksia verrattuna muiden lannoitevalmisteiden käyttöön, lukuun ottamatta maan kadmiumin kertymän seurantaa. Myös tukiehdot ovat pääasiassa samat, joskin kierrätyslannoitteiden paikoin alempi fosforipitoisuus on huomioitu ympäristökorvauksessa. Joidenkin kierrätyslannoitteiden käyttöön on mahdollista saada myös erillistä ympäristökorvaukseen sisältyvää tukea, mikäli lannoitemäärät pinta-alaa kohti täyttävät tuen ehdot.
Lisää tietoja markkinoilla olevista kierrätyslannoitteista löydät tästä linkistä.
Ohjelma pellolla
Seminaariesitysten jälkeen osallistujat jalkautuivat pellolle seuraamaan tietoiskuja ja työnäytöksiä. Alla kuvia iltapäivän ohjelmasta.
Pellolla kuultiin ProAgria Pohjois-Savon Anu Rossin ja Tiina Hyvärisen tietoisku aiheesta ”Satopunnitus ja ravinnetaseet havaintomaatiloilla”.
Lisätietoja:
Tutkija Jaana Sorvali jaana.sorvali@luke.fi 050 435 4910