Luken tutkijat vierailivat keskiviikkona 10.10.2018 eduskunnan Maa- ja metsätalousvaliokunnassa alustamassa aiheesta ”Peltojen hiilensidonta”.

OPAL-Lifen viesti kiiri kansanedustajille tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainion ja tutkimusprofessori Kristiina Reginan välityksellä. Mukana keskustelutilaisuudessa olivat myös Luken erikoistutkija Helena Soinne ja tutkija Riitta Savikko.

Osana valiokunnan kokousta pidetyt alustukset korostivat, miten peltojen hiilensidonta voi auttaa sekä hillitsemään ilmastonmuutosta että sopeutumaan sen vaikutuksiin.

Alla lyhyt kooste alustuksista. Voit lukea esitysmateriaalit klikkaamalla otsikoita.

Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä – tutkimusprofessori Kristiina Regina

Maatalousmaan päästövähennyspotentiaali on Suomessa suuri, ja hiilivarastoja olisi äärimmäisen tärkeä kasvattaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomen maatalouden kokonaispäästöt ovat 13,7 milj tonnia CO2-ekv.  ja tästä noin puolet on peräisin turvemaista. Siksi on tärkeää kohdistaa maatalouden päästöleikkaukset nimenomaan turvemaihin. Muun muassa niiden raivaamisen lopettaminen ja kasvipeitteisyyden lisääminen olisivat tehokkaita keinoja. Kivennäismaiden KHK-päästöjen osuus on turvemaihin verrattuna pieni. Niillä olisi kuitenkin tärkeää kasvattaa hiilivarastoja esimerkiksi lisäämällä kasvipeitteisyyttä ja tekemällä maanparannustoimenpiteitä.

Peltomaan eloperäisen aineksen merkitys pellon kasvukunnolle ja vesistöjen ravinnekuormitukselle – erikoistutkija Helena Soinne

Eloperäisen aineksen väheneminen maasta heikentää maan mururakennetta. Tämä aiheuttaa muun muassa peltojen liettymistä ja eroosiota sekä hidastaa veden imeytymistä. Kun ilmastonmuutos lisää ajoittaisia runsaita sateita, on eroosio- ja siten vesistökuormitusriski vähän eloperäistä ainesta sisältävillä lohkoilla korkea. Peltomaan eloperäisen aineksen määrä liittyy siis kiinteästi vesistökuormitukseen, minkä lisäksi sillä on suuri vaikutus pellon sadontuottokykyyn

Pellonkäytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön – tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio

Pellonkäytön optimoinnin tarkoitus on tehostaa viljelyä korkeatuottoisilla lohkoilla ja vastaavasti laajaperäistää tai metsittää heikoimmat lohkot. Näin voitaisiin tehostaa viljelyä kestävästi ja vähentää maankäytöstä aihetuvien KHK-päästöjen määrää. Maankäytön optimointi tapahtuu PeltoOptimi-työkalun avulla. Työkalua voivat hyödyntää viljelijät, neuvojat, päätöksentekijät ja tutkijat.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hankkeessa työskentelevä Riitta Savikko painotti puheenvuorossaan tutkijoiden, viljelijöiden ja neuvojien vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitystä ilmastonmuutokseen varautumisessa.