Vain alle kahdella prosentilla pelloistamme on monimuotoinen viljelykierto. Määrä on jopa laskenut 1990-luvulta, joten viljelykierrot kaipaavat monimuotoistamista. Ne ovat tyypillisesti eriytyneet joko vilja -tai nurmipainotteisiksi. Yksipuolisia viljalajimonokulttuurikiertoja on lähinnä ohralla ja kauralla. Nurmikiertoja ei useinkaan katkaista siemensatokasveilla, jolloin nurmikasvien merkittävät edut viljapainotteisille kierroille jäävät hyödyntämättä. Luken Taloustohtori-portaaliin on tulossa viljelijöiden käyttöön uusi laajoihin aineistoihin perustuva, monipuolistamiseen kannustava ja suunnittelua helpottava Viljelykierto-työkalu.
Viljelykiertoja voidaan monimuotoistaa merkittävästi
Työkalun tavoitteena on havainnollistaa viljelijälle, miten tilan lohkojen viljelykiertoja voisi ja olisi perusteltua monimuotoistaa ja kuinka tämä vaikuttaisi tilan kannattavuuteen. Järjestelmä laatii tilalle viisivuotisen suunnitelman. Viljaa viljan perään (viljamonokulttuurit) ja yksipuolista saman viljalajin vuodesta toiseen viljelyä (viljalajimonokulttuurit) voidaan monipuolistaa katkaisukasvein (yhtenä vuonna viidestä öljy- tai palkokasveja) tai korvata sitäkin monimuotoisemmilla viljelykierroilla.
On todettu, että tilakoko ja lohko-ominaisuudet vaikuttavat viljelykiertovalintoihin. Esimerkiksi viljalajimonokulttuuri -ja nurmikierrot ovat yleisempiä pienemmillä tiloilla, kun taas katkaisukasvikierto ja monimuotoinen kierto yleistyvät tilakoon kasvaessa. Tietoa viljelijöiden tavasta kohdentaa viljelykasveja ja -kiertoja eri tavoin riippuen tilan lohko-ominaisuuksista hyödynnettiin arvioitaessa, kuinka nykyisiä viljalajimonokulttuuri -ja viljamonokulttuurikiertoja voitaisiin monipuolistaa.
Nykyisistä viljalajimonokulttuurikierroissa olevista lohkoista 15-26 % soveltuisi monimuotoiseen kiertoon ja edelleen 14-21 % katkaisukasvikiertoon. Vastaavasti 16-21 % viljamonokulttuurikierroista sopisi katkaisukasvikierrolle ja peräti 18-41 % monimuotoiselle kierrolle. Suurin potentiaali viljelyn monimuotoistamiseen on kasvintuotanto-, sika- sekä kanatiloilla ja pienin nauta-, lammas- ja hevostiloilla.
Lohkokohtainen, vuorovaikutteinen ja kolmivaiheinen työkalu
Viljelijän kirjauduttua järjestelmä lataa tilatunnuksen perusteella taustatiedot niin tilan omille kuin vuokralla oleville lohkoille. Taustamuuttujia ovat edellisen neljän vuoden kasvinvuorotus lohkoittain, tuotantoalue ja sen mukainen viljelykasvivalikoima, tilan tuotantosuunta, tilakoko ja lohkokohtaiset perusominaisuudet. Järjestelmä sitoo edellisvuotisen tuotantonurmialan kiinteäksi ja asettaa minimialan kullekin kasvilajivaihtoehdolle. Viljelijä voi halutessaan linkittää Viljelykierto-työkalun PeltoOptimi-työkaluun, jolloin viisivuotinen kiertosuunnitelma laaditaan vain kestävästi tehostettaville lohkoille.
Edellisten toimenpiteiden jälkeen työkalu antaa viljelijälle ensimmäisen ehdotuksensa viljelykierrosta kaikille tilalla viljelyssä oleville lohkoille siten, että suunnitelma on mahdollisimman monimuotoinen taustamuuttujat huomioiden. Viljelijä voi poistaa tai lisätä kasvilajeja ehdotettuun suunnitelmaan. Kasvilajien uudelleen järjestely lohkojen tai vuosien välillä on myös mahdollista, esim. logististen etujen parantamiseksi. Tämän jälkeen rakentuu kolmas ja lopullinen viljelysuunnitelma.
Työkalu laskee myös viljelyn kannattavuudessa tapahtuvia muutoksia vallitsevilla hinnoilla kaikissa kolmessa vaiheessa. Ne perustuvat Taloustohtorin kirjapitotilojen aineistoon sekä kasvinvuorotuksesta saataviin esikasvihyötyihin, jotka saadaan satelliittiaineistoista. Näin viljelijä näkee, kuinka hänen valintansa ja poisvalintansa vaikuttavat tilan kannattavuuteen. Vallitsevien hintojen lisäksi työkaluun voidaan liittää realistisia hintasuhteiden muutosskenaarioita, jolloin viljelijä näkee, kuinka herkkä valittu suunnitelma on mahdollisille hintamuutoksille.
Suurin monimuotoistamisen potentiaali on Länsi-Suomessa
Työkalun testialueena käytettiin Lounais- ja Länsi-Suomen aluetta, missä on parhaat edellytykset monimuotoistamiselle. Mikäli viljelijät ottaisivat työkalun ehdottamat kierrot täysmittaisina käyttöönsä, tarkoittaisi se, että äärimmäisen yksipuolisten viljalajikiertojen ala laskisi alle 10 prosenttiin alueen peltolohkoista. Katkaisukasvikierrot yleistyisivät testialueen pohjoisosissa, mutta harvinaistuisivat lounaisimmissa osissa. Siellä katkaisukasvikierrot muuttuisivat monimuotoisiksi kierroiksi, joiden osuus lohkoista kasvaisi nykyisestä 2-4 prosentista 6-8 prosenttiin. Työkalun testiajo osoitti sen kyvyn ehdottaa merkittävästi nykyistä monipuolisempia kiertoja, mutta lopulta viljelijät itse päättävät, missä mitassa he ottavat ehdotetut viljelykierrot käyttöönsä.
Palvelu tulee Luken Taloustohtorin palvelutarjontaan samoihin aikoihin kuin PeltoOptimi-työkalu, johon Viljelykierto-työkalu myös linkitetään. Palveluja voi käyttää vain henkilökohtaisilla tunnuksilla, mutta omat tiedot on mahdollista jakaa esimerkiksi neuvojien käyttöön. Tausta-aineisto päivittyy automaattisesti vuosittain. Tiedotamme asiasta laajemmin, kun molemmat työkalut ovat kattavasti viljelijöiden käytettävissä.
Blogitekstin kirjoittajat: Pirjo Peltonen-Sainio ja Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus
Lisätietoa tutkimuksesta: Pirjo Peltonen-Sainio, pirjo.peltonen-sainio@luke.fi, Lauri Jauhiainen, lauri.jauhiainen@luke.fi ja Arto Latukka, arto.latukka@luke.fi
Peltonen-Sainio, P., Jauhiainen, L. & Latukka, A. 2020. Interactive tool for farmers to diversify high-latitude cereal-dominated crop rotations. International Journal of Agricultural Sustainability.