Maanantaina 29.11.2021 pidettiin OPAL Life -projektin webinaari, jonka aiheena oli Pellon käyttö ja ilmastonmuutos – sopeutumista ja hillintää. Alun perin tutkijoiden ja viljelijöiden piti tavata toisiaan muutaman vuoden tauon jälkeen Turun kylpylähotelli Caribiassa, mutta viime hetken tiukentuneet koronarajoitukset muuttivat suunnitelmia.
Tilaisuuden koko tallenteen voit katsoa täältä.
Yleiskatsaus OPAL Life -hankkeesta
Projektissa alusta asti mukana ollut Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Sorvali kertoi pääpiirteissään kuluneiden vuosien tuloksia. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on ollut selvittää miten ilmastonmuutosta voi hillitä maataloussektorilla ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat huomioiden. Tutkimuksen tukena on ollut edustava otos suomalaisista tiloista eli 20 viljelijästä koostuva pilottitilaverkosto. Viljelijöitä on haastateltu vuosina 2016–2019, heidän tiloillaan on tehty kokeita sekä vuosittaisissa tutkija-viljelijätapaamisissa on käyty pienryhmäkeskusteluja.
Keskeisenä tuotoksena on PeltoOptimi-työkalu, jonka kehittämisessä pilottitilalliset ovat olleet tärkeässä roolissa. Työkalun pohjalta saadaan peltolohkon tuotantokykyyn perustuva maankäyttösuunnitelma. Lisäksi on toteutettu laajat viljelijäkyselyt vuosina 2018 ja 2020, joiden pohjalta on julkaistu jo useampi tieteellinen artikkeli (ne löytyvät listattuna täältä). Jaana totesi, että ilmastoskeptisyyttä ei juuri esiinny viljelijöiden joukossa, mutta ilmastonmuutoksessa nähdään sekä uhkia että mahdollisuuksia. Hillintä- ja sopeutumistoimenpiteitä kannatetaan, mutta viljelijät tuntevat epäselvyyttä siitä mihin pitäisi ryhtyä. Julkisen keskustelun sävy koetaan syyllistävänä. Tähän voi vaikuttaa se, että viljelijät kokevat niin voimakkaasti maanviljelyn osaksi identiteettiään.
Projektissa on myös tarkasteltu maankäyttömuutosten taloudellisia vaikutuksia yli 30 vuoden ajanjaksolla sekä muutamilla pilottitiloilla on mitattu kasvihuonekaasupäästöjä ja tutkittu maan rakennetta erilaisilla peltomailla. Entä miten erilaiset maankäyttömuodot vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen? Linnusto on toiminut tässä hyvänä indikaattorina. Pilottitilojen ympäristössä on tehty lintukartoituksia laajemmilla maisemakokonaisuuksilla, mutta tutkijat ovat tukeutuneet myös aikaisempiin laajoihin aineistoihin. Jaana mainitsi, että poliittinen kiinnostus aihetta kohtaan on kasvanut merkittävästi projektin alkuvaiheeseen verrattuna. On hienoa, että voimme tarjota ajankohtaista tutkimustietoa päätöksenteon tueksi.
Projektin loppuseminaari järjestetään verkkotilaisuutena 14.2. Lisätietoa on tulossa nettisivuille lähempänä ajankohtaa.
Ilmastopolitiikan tuulia
Viimeisin YK:n ilmastokokous päättyi hiljattain Glasgowssa, jossa järjestettiin paljon ruoantuotantoon liittyviä oheistapahtumia. MTK:n lakimies Minna Ojanperä kertoi, että maatalous oli pitkään ilmastokokouksissa pienemmässä roolissa, mutta tilanne on muuttunut paljon etenkin vuoden 2017 jälkeen. Viime aikoina etenkin hiiliviljely on ollut paljon esillä, esimerkiksi vuonna 2015 Pariisin ilmastokokouksessa tunnistettiin maaperän hiilensidonnan merkitys. EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 % vuoteen 2030 mennessä (vrt. vuoden 1990 tasoon).
Parhaillaan päivitettävässä EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden käyttöönottoon kohdistuu entistä enemmän painetta. Asia on merkittävässä roolissa myös Sanna Marinin hallitusohjelmassa, sillä Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastolakia uudistetaan parhaillaan, mukaan sisällytetään myös maankäyttösektoria koskevat tavoitteet. MMM:n maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudessa vähennetään khk-päästöjä sekä vahvistetaan hiilinieluja ja –varastoja. Tätä tavoittelee esimerkiksi Hiilestä kiinni –tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Lopuksi Minna mainitsi, että biodiversiteetin väheneminen on teema, joka nousee jatkossa entistä enemmän esille.
Mitä ilmastotoimia maataloudelta odotetaan jatkossa?
ProAgrian johtava asiantuntija Sari Peltonen muistutti, että maa- ja metsätalous on ainoa sektori, joka sitoo hiilidioksidia pois ilmakehästä. Maataloudessa on olennaista luonnon hiilen kierto, kun taas muilla sektoreilla nojataan fossiiliseen energiaan, mikä pitäisi huomioida päästölaskennassa. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt eivät ole juurikaan muuttuneet edellisen 25 vuoden aikana, kokonaisuudessaan maatalouteen liittyviä päästöjä syntyy vuodessa reilut 16 milj. tonnia CO2 ekv. Laskennassa päästöjen kasvu saattaa johtua hyvästä satovuodesta, jolloin kasvintähteiden osuus on suurempi. Tällöin orgaanisen aineksen suurempi määrä lisää myös typen määrää ja täten maaperän dityppioksidipäästöt kasvavat.
Uudessa hallitusohjelmassa on lukuisia keinoa hiilineutraaliuden edistämiseksi, esimerkiksi kosteikkoviljelyn lisääminen, valkuaisomavaraisuuden parantaminen ja biokaasun edistäminen. Peltoviljelyssä on kiinnitettävä erityisesti huomiota maan kasvukuntoon, toimivaan vesitalouteen, kasvipeitteisyyden lisäämiseen ja turvepeltojen ilmastoviisaisiin ratkaisuihin. Viljelemättömyys ei ole ratkaisu päästövähennyksiin, sillä hylätty pelto tuottaa myös khk-päästöjä.
Tiloilla yritetään määritellä tehokkaimmat toimet omassa toimintaympäristössä. Vielä puuttuu paljon tietoa esimerkiksi hiilensidonnasta, mutta tilanne on siltä osin paranemaan päin. Viljelijöiden panos ilmastoviisaan maatalouden edistämiseksi tulisi tehdä näkyväksi kuluttajille. Kotimaisesta ruokaturvasta huolehtiminen on kuitenkin kaikkien yhteisenä intressinä.
Luken Taloustohtorin PeltoOptimi -palvelun ajankohtaiset asiat
PeltoOptimi -palvelun kehittäminen Taloustohtori -alustalle on aloitettu vuosina 2017–2018. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Arto Latukka kertoi, että palvelu on laajentunut nykyään pilottitilallisten lisäksi 1100 lounaissuomalaisen viljelijän sekä lähiaikoina 800 kannattavuuskirjanpitotilan käyttöön. Palvelu tukee arviointia siitä, miten peltolohkoja voisi kohdentaa erilaisten perusominaisuuksien (koko, muoto, kaltevuus, etäisyys tilakeskuksesta), tuotantokyvyn sekä maalajin perusteella eri käyttötarkoituksiin: kestävään tehostamiseen, laajaperäistämiseen ja bioenergian tuotantoon/metsitykseen. Tuotantokykyä arvioidaan satelliittiaineistojen NDVI-arvojen mukaan.
Palvelusta ei näe yksittäisten tilojen tuloksia, sillä kukin näkee vain omat tietonsa. Palvelu ja kaikille avoin demoversio löytyy Taloustohtorin sivustolta: www.luke.fi/taloustohtori. Esimerkkitilana toimii Luken tutkimusmaatila. Pisteytyksiä voi tarkastella peltolohkoittain sekä taulukoissa että karttakuvina. Hieman ongelmallista on muun muassa se, että luokittelutulokset peltolohkoille kyetään tuottamaan vasta muutaman vuoden viiveellä. Nykyhetkellä yrittäjän hallinnassa oleville peltolohkoille voi olla hankala löytää luokittelutietoja aiempien vuosien aineistoista.
Sivuston kautta saa antaa mielellään palautetta, sillä palvelua kehitetään koko ajan. Parhaillaan PeltoOptimi-palvelua laajennetaan Luken kannattavuuskirjanpitotilojen käyttöön, esimerkiksi Vaasa/Seinäjoki -alueelta on juuri valmistunut uusia luokittelutuloksia peltolohkojen tuotantokyvystä. Lisätietoa aiheesta löytyy OPAL Life -projektin sivustolta: www.opal.fi/peltooptimi/
